Maailmanloppu

歌詞

Aamunkoin myötä metsän viertä pyöräilen, Polku rantaan laskee kaarrellen, Kuin neito sadun oisin, heiniin pitkäkseni käyn ja itsestäni nautin Orvokin pientareelta poimin kuivuneen, eväskoriin lasken Hiuksillain kuuma tuuli leikkii lailla rakastajan jonka hetki sitten jätin Ääntäkään ei metsän takaa kuulu, värjekään ei liiku meri tyyni Rinnassain rauhan tunnen, kaiken leimahtavan näen tuhon alun ilmiliekkiin Kasvoillain tunnen ilmakehän polttavan, Kuolonhuudot kuulen kantavan lahden laitamilta, Kauhun haistan, pelon veren kielelläni maistan Viimeinkin se maailmanloppu tuli, kuori maan liian antelias suli Tuhon tuliseinät kaiken turhan kelvineillään polttaa pois Kärsiväisten rukouksia, tuhkaa, kirkunaa Tulenlieskat polttaa alleen anelevat, maailmanloppu tuli vihdoinkin, Ihmiskunta laavavirtaan suli Pyörälläin meren viertä poljen kiehuvaa, Kalat kuolleet rantaan huuhtoutuu Kilikelloani soitan kiitokseksi kaiken turhan lakaisusta Voimalan horisontissa nään sortuvan, väen rukouksineen kaatuvan Näen tulimyrskyn taivaanrannan ylle lopulliseen tuhoon innostuvan Retki tää odotettu viimeiseksi jää, hymyn jälkeen jätän hellimmän Orvokkia vielä kerran haistan, kirsikoita koristani maistan Vihdoinkin koitti tuhon aamu kaunehin, lasin sille nostan liekkeihin poljen Ne avosylin luokseen laskee, valo painuu vihdoin mailleen maaten Viimeinkin se maailmanloppu tuli, kuori maan liian antelias suli Tuhon tuliseinät kaiken turhan kelvineillään polttaa pois Kärsiväisten rukouksia, tuhkaa, kirkunaa Tulenlieskat polttaa alleen anelevat, maailmanloppu tuli vihdoinkin, Ihmiskunta laavavirtaan suli